Stam1na Finlandia-Klubi 21.11.2025
Stam1na Finlandia-Klubi 21.11.2025
Suomenkielisen progressiivisen thrashmetallin kuningas
Stam1na toi Skargelin Karkelot 2005–06 konserttikiertueensa Lahteen. Settilista
kunnioitti reilut 20 vuotta sitten ilmestyneitä kahta ensimmäistä studioalbumia
Stam1naa ja Uudet Kymmenen käskyä teoksia. Ilta käynnistyi bändin uran vaiheita
käsittelevällä koomisella teatteriesityksellä, jonka käsikirjoituksesta vastasi
itseoikeutetusti Antti Hyyrynen, ääninäyttelijänä toimi Kari Salmelainen ja
kertojana itsekin keikalla paikalla ollut Viikate yhtyeestä tunnettu Kalle
Virtanen. Jos Provinssirockin vuoden 2010 komedia osio jätti Stam1nan osalta
runsaasti toivomisen varaa, tänä konsertti-iltana sen vaikutus oli täysin päinvastainen
ja yleisö nauroi aidosti ja eli mukanaan jokaisella solullaan.
Hyyrysen todetessa mikkiin ”Mikähän olisi meidän bändimme
nimi” käynnistyy tietenkin debyytin avaava ”Ristiriita” kappale ytimekkäällä
Stam1na! huudahduksella. Varsin odotetusti seuraavana kunnian saa yhtyeen
massiivinen läpimurto single ”Kadonneet Kolme Sanaa”
Todella nerokkaasti sävelletyt ”Uudet Kymmenen käskyä ja ”Merestä
Maalle” ovat taattua tykitystä vuosien varrella, mutta ”Koira Poika”
sävellyksen kuulemisesta on rehellisesti sanottuna 20 vuotta eikä kokemus
seuraavana kajahtavasta ”Tuomittu Syyllinen” kappaleestakaan ole paljoa
tuoreempi. Varmasti juuri sen vuoksi nämä kaksi alku uran moukaroivaa biisiä
esittelevät täysin uuden elämäniloa, tekemistä, hurjaa liikettä ja
ammattitaitoa pursuavan Stam1nan. Seuraavaksi menemme henkeäsalpaavaan ”Vapaa
maa” kappaleeseen, jossa soolokitaristi Pekka Olkkosen soittotaidot korostuvat sanoin
kuvaamattoman upealla tavalla. ”Suhdeluku” ja ”Koe Murha” muistuttavat
timanttisuudestaan vuosien tauon jälkeen. ”Väkivaltakunta” ja ”Viisi Laukausta
Päähän” ovat puolestaan muistuttaneet siitä toistuvasti useimpien konserttien muodossa.
Näistä jälkimmäisenä mainittu on mielestäni bändin uran hienoin teos. Kolmikko ”Sananen
Lihasta”, ”Likainen Parketti” ja ”Paha Arkkitehti” edustavat juuri sitä
tyylikyyttä mitä Stam1nan tyyliseltä orkesterilta encoreissa odottaa. Kuin
symboliksi nostalgiselle läpileikkaukselle yhtyeen alkutaipaleen albumeista he palaavat
vielä kerran tyylilleen uskollisina valtavien kannustushuutojen saattelemina
soittamaan kappaleen ”Kaksi Reittiä, Yksi Suunta” Parikymmentä konserttia olen Finlandia-Klubilla
nähnyt mutten ainuttakaan näin täydellisillä soundeilla soitettua. Huumorin luistaessa
ja soiton kulkiessa Stam1na voi kulkea hymyssä suin kohti 30-vuotisjuhlaansa.
Valtavat kiitokset toiselle pitkänlinjan Stam1na fanille Jukka Mustoselle, joka
lähti kanssani keikalle. Tällaista on eteläkarjalaisen sisun ja lahjakkuuden
yhdistäminen parhaimmillaan. On hyvinkin mahdollista, että ensi vuonna valitsen
kahdesta reitistä suunnaksi Stam1nan keikan nro 10
.jpg)