Eppu Normaali Bolt Areena 5.6.2026

 

Eppu Normaali Bolt Areena 5.6.2026

Ylöjärveläisen 50 Vuotta täyttävän rockyhtye Eppu Normaalin asema suomalaisessa rockmusiikissa on huikea ja kiistaton. Viime syksynä viisikko ilmoitti vuoden 2026 jäävän heidän viimeiseksi esiintymislavoilla. Minulle uutinen ei tullut yllätyksenä, mutta monelle 70-luvulla nuoruuttaan eläneelle ihmiselle varmasti tuli. Bändin hittibiisit soivat punaisesta Sonny mankasta jo 7-vuotiaana mummolan keinussa istuessani, eli liputhan keikalle oli saatava. Ikimuistoinen ilta sisälsi kaksi settiä ja n. 3 h 30 min rockmusiikkia. Ensimmäinen puolisko koostui Eppujen alkutaipaleesta, ja osa punk sävellysten nimistä onkin niin irstasta luettavaa, etten mainitse niitä tässä. Nostan kuitenkin suosikeikseni kappaleet, kuten ”Akun tehdas”, ”Pidetään Ikävää”, Rääväsuita Ei Haluta Suomeen”, ”Hipit Rautaa”, ”Jackpot”, ”Linnunradan Laidalla”, ” Näin Kulutan Aikaa” ja ”Sotilaallinen Tyhjiö”  

 

2. setti tuo odotetusti esille Eppu Normaalin herkemmän puolen mm. kappaleiden ”Vuonna ”85” ”Murheellisten Laulujen Maa”, ”Pimeyden Tango”, ”Kun Olet Poissa”, Kitara, Taivas ja Tähdet”, ja ”Voi Kuinka Me Sinua Kaivataan” muodossa. Kappaleiden otsikot itsessään kuvaavat Eppu Normaalin perintöä musiikkimaailmalle paremmin kuin yhtyeen soittamisen tarkempi analysoiminen, mutta se mainittakoon, että vieraileva jazzmuusikko Iiro Harjula hoitaa osuutensa enemmän kuin tyylikkäästi ja tuo pitkitettyihin kappaleisiin todella paljon syvyyttä piano ja haitarisooloillaan, tästä esimerkkinä mainittakoon nostalgisen Pariisin musiikkiperinteitä kunnioittava ”Pimeyden Tango”

 

Kriittisempi kuulija voisi kysyä miksi Eppu Normaali ylipäänsä lähti ajoittain hyvän maun rajoissa kulkevan punk ilmaisun toteuttamiseen, kun Syrjän veljesten sävelkynästä irtoaa valtava määrä filosofisia ja oikeata elämää kuvaavia maagisia rakkauslauluja, vastaus tähän lienee se, että Eppu Normaalin aloittaessa ajan henki vaati sitä. Encore osuuden käynnistää jämäkästi punk rykäisy ”Poliisi Pamputtaa Taas”, seuraavaksi vielä koskettava rakkauslaulu vuodatus ”Njet, Njet”, jonka jälkeen klassisen illan päättää tietenkin jäähyväiskiertueen nimen mukaisesti ”Kaikki Häipyy, On Vain Nyt”

 

Konsertin kahden setin jaottelu toimi hyvin ja auttoi ymmärtämään sen realiteetin, miksi Eppu Normaalin asema kotimaisessa rockmusiikissa on niin valtava. Olisin voinut kuunnella bändiä aikoinaan enemmänkin, mutta bändin jäsenten hankalista elämäntilanteista johtunut peräti 11 vuotta kestänyt levytystauko vaikutti eittämättä asiaan. Bolt Areenan konserttilavan hohtoa ja bändin ainutlaatuisen energian arvoa se ei kuitenkaan vähennä millään tavalla.

 

Erityiskiitos ystävälleni Ilmari Hiltuselle mukanaolosta. Hänen kanssaan oivalsimme Eppujen nerouden jo 8-vuotiaina. Ei muuta kuin kohti kesää ”Maximum Jee, Jee” asenteella