Stephen King: Laitos

 

Stephen King: Laitos

Laitos on tarina yliluonnollisia psyykkisiä kykyjä omaavista lapsista, jotka näkevät kaiken.

Häikäilemätön ja keinoja kaihtamaton rikollisjärjestö kappaa heidät Mainen osavaltiossa sijaitsevaan laitos nimiseen paikkaan, ja testaa heidän kykyjensä laadukkuutta pelottavilla, kivuliailla ja sadistisilla kokeilla. Laitos käyttää näiden lasten kykyjä kansainvälisesti merkittävien ihmisten eliminoimiseen. Yksi näistä lapsista on Minneapolis nimisessä kaupungissa Minnesotan osavaltiossa asuva 12-vuotias huippuälykäs Luke Ellis, joka valmistautuu yliopisto opintoihin. Onnistuuko Luke muiden yliluonnollisia kykyjä omaavien lasten avulla pakenemaan laitoksen häikäilemättömän henkilökunnan kynsistä vai ovatko lapset tämän rikollisjärjestön nöyryytyksen ja käskyjen vallassa koko loppuelämänsä? Entistä inhottavamman haasteesta tekee se seikka, että ainoastaan äärimmäisen hyvin kivuliaissa ja kamaluuksia sisältävissä testeissä pärjääville lapsille tuntuu olevan laitoksen henkilökunnalle loppu peleissä käyttöä.

Olen tutustunut myös Stephen Kingin tarinoihin perustuvien sarjojen käsikirjoituksen ja tuottamisen mestarin Benjamin Clavellin luomaan Laitos nimiseen TV-sarjaan. En tuomitse lopputulosta niin jyrkästi kuin media yleisesti, mutta siinä asiassa olen samaa mieltä, että kirja tuo erilaiset näkökulmat ja tarinan kannalta pienet, mutta siitä huolimatta tärkeät seikat huomattavasti paremmin esille. Todella moni Stephen Kingin tarina perustuu heikoimmassa asemassa olevien ihmisten nöyryyttämiseen, kiusaamiseen ja hyväksi käyttämiseen. Laitos on teoksena tästä yksi äärimmäisimmistä esimerkeistä. Aihealueena tämä on tietysti todella raskas, mutta on varmasti myös yksi syy sille miksi Stephen Kingiä kutsutaan ”Kauhun kuninkaaksi” Luin kirjan nyt toisen kerran, ja vaikka juonen kulkua värittävä fantasiamaailman tuova utopistisuus on mielestäni turhankin monessa käänteessä mukana, kokonaisuus on silti todella vahva ja sisältää tärkeän opetuksen aidon ystävyyden tärkeydestä.