Se, josta ei puhuta Syvyyden portit on saatava auki

 

Se, josta ei puhuta Syvyyden portit on saatava auki

 

Suomenkielistä black metallia ja death metallia ilmaisussaan sekoittava iisalmelainen Se, josta ei puhuta on edennyt viidenteen pitkäsoittoonsa ja on tehnyt sen tyylikkäällä tavalla.

Pidän myös bändin aiemmista albumeista, mutta uusimman Syvyyden portit on saatava auki pitkäsoittonsa myötä yhtye on ottanut huikean harppauksen eteenpäin niin soitannollisesta kuin myös sanoituksellisesta näkökulmasta katsottuna. Albumikokonaisuus, joka ei sävellystensä puolesta armoa anna saattaa olla tietyntyyppiselle kovantason metallimusiikin fanillekin liian raskasta kuunneltavaa. Itselleni sen vaikutus on juuri päinvastainen. Äärimmäisyyteen kohoavasta pahuudesta ja suorasukaisesti kaiken lopusta kertovat biisit vain ryhdittävät albumin kokonaisvaikutusta. Kun sanoituspuoli saavuttaa raakuudellaan Hornan, Impaled Nazarenen ja Azhaghalin tuotannon tason, siitä pystyy jokainen pitkänlinjan metallimusiikin fani päättelemään, että totisestä meiningistä puhutaan. Oman kiinnostukseni herättävät eniten muinaisista uskomuksista ja pahuudesta kertovat biisit, kuten ”Varis”, albumin nimikappale sekä äärimmäisen rohkeasti otsikoitu ”Kuolemaa ei ole”

Suureen suosioon tämäntyyppisellä metallimusiikilla suomeksi laulettuna on äärimmäisen haastavaa päästä, mutta bändi osaa varmasti arvostaa sen saavuttamaa kulttiasemaa tietyissä metallimusiikin piireissä. Suomenkielisestä HC-punkista minulla ei ole mitään pahaa sanottavaa, mutta joudun silti toteamaan, että onneksi yhtyeen musiikillinen ilmaisu on kehittynyt melkoisesti alkuaikoihin verrattuna. Vaikka Se, josta ei puhuta on toiminut kohta jo 20 vuotta, on ollut todella pitkiä ajanjaksoja, jolloin en ole kuullut yhtyeestä mitään. Myös sen vuoksi olen äärimmäisen iloinen siitä faktasta, että savolainen viisikko on pystynyt hiomaan suomalaisen black metal vaikutteisen death metallin elementit ja kappaleisiin liittyvät tarinat näin vakuuttavalle tasolle. Albumilla ei tuskalta, verenvuodatukselta ja massiiviselta surulta vältytä, mutta otsikolta ”Syvyyden portit on saatava auki” kannattaa tuskin muuta odottaakaan. Bändin musiikkityylin omaleimaisuus ja harvinaisuus voi tehdä keikalle pääsemisestä vaikeaa, mutta toisaalta tämän pohjalta kyseinen mahdollisuus voi tulla eteeni yllättävässäkin paikassa